Haastattelussa Elina Juntunen, toimitusjohtaja DIAK
Bongasin Elinan LinkedInissä ensimmäisen kerran kaksi kuukautta sitten, kun vanha opinahjoni Diakonia-ammattikorkeakoulu teki jutun uudesta toimitusjohtajastaan.
“Teemme työtä sen eteen, että kohtaamisen taito säilyy, kasvaa ja kehittyy yhteiskunnassa. Sitä taitoa tarvitsevat meiltä valmistuvat sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen alan ammattilaiset. Kohtaamisen taitoa tarvitaan myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja rakenteiden muuttamiseen niin, että moninainen yhteiskuntamme on hyvä jokaiselle sen jäsenelle”, Juntunen sanoo.
Bing, tuon naisen kanssa on päästävä keskustelemaan!
Vaikuttava kohtaaminen 24.3.2021
Elinan aurinkoinen olemus säteilee läpi läppärin ruudun ja hänen hymyynsä on helppo yhtyä, Elina vaikuttaa todellakin kohtaamisen ammattilaiselta. Humaani, lämmin, helposti lähestyttävä ja samalla äärimmäisen älykäs ja oivaltava. Nainen, joka selvästi tietää mihin toimitusjohtajana tarttua.
Keskustelumme sivuaa kohtaamistyötä, mitä se on?
“ Kohtaamisissa tärkeintä on halu nähdä ihminen kokonaisvaltaisena. Minulle työntekijämme eivät ole vain henkilöstön jäseniä, vaan ihmisiä, joiden elämä ja maailma muodostuu monesta muustakin asiasta. Johtajalla on oltava tuntosarvet pystyssä, jotta tietää millä tavoin alaisensa kulloinkin kohtaa. Pyrin kysymään kuulumisia viikoittain 1to1 keskusteluissa ja havainnoimaan avoimesti miten työntekijällä menee, arvostaen ja kunnioittaen kuitenkin jokaisen omaa tilaa ja rajoja. Kokemus, että joku on kiinnostunut sinusta tuntuu aina valtavan hyvältä, tai se kun toinen muistaa jonkin yksityiskohdan edelliskerrasta.” Kohtaamistyötä tehdään kaikilla aloilla eikä se rajoitu ihmisen ominaisuuksiin tai pelkästään hoitoalalle.
Viime viikolla kuulin tutun lauseen asiakkaan suusta “Se ei tule muuttumaan miksikään, ihmiset ovat mitä ovat”. Keskustelimme osaamisen kehittämisestä ja vaikuttavuustaidoista. Suoraviivaustuksena kohtaamistyöhön: Jotkut vaan osaa kohdata ja jotkut ei, piste.
Ominaisuudesta taidoksi, taidosta kyvykkyydeksi
Kohtaaminen on osaamista mitä voi kehittää. Niitäkin ominaisuuksia, joita pidetään persoonallisuuden piirteinä, henkilökohtaisina taipumuksina ja luonteenvahvuuksina tai – heikkouksina voidaan kehittää taidoksi, jopa kyvykkyydeksi. Ja kyllä se on henkilökohtaista, jopa niin henkilökohtaista, että osaamattomuus aiheuttaa häpeää, että minä “paljastun”.
Risto Siilasmaa liippasi aihetta hyvin läheltä Oppimisen psykologia podcastin vieraana. Aiheena oli uteliaisuus ja oppiminen. Risto puhui avoimesti omasta oppimisestaan ja kehittymisestään johtajana, ja siitä kuinka helppoa on työyhteisön kesken puhua ammattitaidosta ja ammattitaidon kehittämisestä. “Mutta puhuppa sellaisen osaamisen kehittämisestä, joka ei liity ammattitaitoon vaan on jotain työelämän ulkopuolista, yksityisyyden loukkausta lähentelevää asiaa.” Voisivatko nämä uudet, pehmeämmät, ihmisten kohtaamisen ja vuorovaikutuksen alla vaikuttavat taidot olla näitä niin sanottuja työelämän ulkopuolisia taitoja? Taitoja, jotka siis vielä mielletään työelämän ulkopuolelle, yksityisiksi ja hyvin henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi, joiden kehittyminen ammatilliseksi osaamiseksi ja kyvykkyydeksi on vasta alussa?
“Kriiseissä korostuu johtajan tunneosaaminen eli kyky ottaa huomioon kriisin aiheuttamat inhimilliset tunteet.” Strategiajohtamisenblogi by Elina Juntunen
Tulevaisuuden johtajuustaidot
Elina toimii Diakonia-ammattikorkeakoulujen johtamisen ohella Suomen Strategisen Johtamisen Seuran hallituksen jäsenenä ja ollut mukana tutkimusryhmä CoPassion työelämässä-projektissa, missä selvitettiin myötätunnon, tarkoituksen ja merkityksellisyyden sekä tunnetaitojen roolia suomalaisissa työyhteisöissä ja johtamisessa.
Kysyn Elinalta millaisia taitoja ja osaamista tulevat työyhteisöt ja johtajat tarvitsemaan tulevaisuudessa?
“Haluan johtaa organisaatiota, jolla on selkeä päämäärä ja merkitys, jota kohti mennään ja kehitytään. Asiantuntijoilla tulee olla vapaus toimia, olla riittävästi vastuuta sekä vahvaa omaa toimijuutta. Uskon itseohjautuviin ryhmiin ja tiimeihin, joissa päätöksenteko on hajautettu, joissa pomo ei hengitä niskaan. Työyhteisössä luotetaan toisiin ja ratkotaan yhdessä haasteita sekä juhlitaan onnistumisia. Pehmeät taidot kuten myötätunto, empatia, tunneosaaminen ovat taitoja, joita myös johtajan on hallittava tulevaisuudessa. Se, miten johto toimii ja on mukana heijastuu koko organisaatioon. Vaikuttavuus liittyy olennaisesti uskottavuuteen, johtajuus tulee näkyväksi esimerkin kautta.”
Esimerkillä johtaminen ja pehmeät taidot, onko johtajasta tullut pehmo? Entä miten käy heille, ylläolevan esimerkin johtajille, jotka eivät muuksi muutu?
Pehmeät taidot viihdettä-kö?
Esimerkillä johtaminen on näkyvää, toisten edessä tapahtuvaa harjoittelua, jonka myötä myös muut uskaltavat kokeilla, harjoitella, kompuroida ja onnistua.
Pehmeys on muotia mikä ilmenee mindfullnessin, henkisen hyvinvoinnin ja vuorovaikutustaitojen uutisvirtana LinkedInissä. Mutta onko siitä tullut jopa viihdettä, sellaista jota on helppo kuluttaa pieninä maistiaisina sen “kovan kompetenssin” välissä, vähän kuin välitunti viihdykkeenä? Elinan nostama esimerkillä johtaminen ei ole pamflettien julistamista tai yksittäisiä hyvinvointitekoja vaan, pitkäjänteistä, omien ajatus- ja toimintamallien kehittämistä, itsensä havainnointia ja arvioinnille ja palautteelle altistamista. Siis tekoja, näkyvää, toisten edessä tapahtuvaa harjoittelua, jonka myötä myös muut uskaltavat harjoitella.
Kova vai pehmeä – miksei molemmat?
Pohjimmiltaan itseohjautuvuuden, uudistumiskyvyn tai uteliaisuuden kaapuun puettu tekeminen vaatii sen, että yksilöllä on kykyä toimia yhdessä, verkostoissa toisten kanssa. Moderni työelämä pirstaloituu samaan tapaan, kuin korona aika on hajauttanut ihmiset erilleen ja sillon kyvykkyydellä luoda yhteyttä on sekä henkisen että taloudellisen hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys. Kykyä kohdata erilaisuutta, sietää epämiellyttäviä tunteita ja mielipiteitä, osata rohkeasti ilmaista omia näkemyksiään, olla empaattinen muita kohtaan eli olla sekä samaan aikaan hyvin ammattimainen, tarvittaessa luja ja päättäväinen, mutta myös pehmeä, myötätuntoinen ja joustava. Tulevaisuuden osaaminen vaatii ihmisenä kehittymistä. Työelämä tarvitsee hyvin henkilökohtaisina ominaisuuksina pidettyjen pehmeiden taitojen kehittämistä, arviointia ja investointeja tähän kehitystyöhön. Perinteisillä johtajuuskoulutuksilla, tiedolla johtamisella ja kovalla substanssiosaamisella on paikkansa, kunhan sallitaan kovan ja pehmeän kulkea rinta rinnan.
Johtajasta kohtaajaksi blogisarjan kirjoittaja Tiina Mustonen toimii Hehku Business vaikuttavuusvalmentajana, monimuotoisena hyvinvoinnin- ja osaamisen kehittämisen konsulttina sekä yritysten tukena muutoksessa. Ota yhteyttä, niin kehitetään osaamista yhdessä! Yhteydenotot: [email protected] +358 45 78713579